Talouskriisit

Talouden kriisit ovat monitahoisia ja niitä tapahtuu usealla tasolla. Viimeisin suuri talouskriisi koettiin noin 10 vuotta sitten Yhdysvalloista lähteneen subprime kriisin siivittämänä.
Vuonna 2007 Yhdysvalloissa oli jo pitkään ollut noususuhdanne ja kotitalouksien velat olivat kasvaneet merkittävästi. Rahoituslaitokset olivat lainoittaneet myös heikon maksukyvyn omaavaa yhteikuntaluokkaa näiden asuntounelmien tueksi. Monilla lainanottajilla ei ollut käsitystä omasta maksukyvystään, eikä henkilökohtaista "stressitestiä" oltu tehty.
Rahoituslaitokset jotka pitivät asuntolainoja luottoluokitukseltaa varmoina, paketoivat näitä lainoja uusiksi rahoitusinstrumenteiksi ja myivät niitä eteenpäin. Samaan aikaan luottoluokittajat antoivat näille "paketoiduille" sijoitusinstrumenteille hämmästyttävän korkeita luokituksia.
Siinä vaiheessa kun asunnonomistajien maksukyvyttömyys alkoi ilmetä, eivätkä asuntojen hinnat enää nousseet, joukkopako asuntomarkkinoilta alkoi.
Kiinteistöt menettivät arvonsa ja ne jäivät pankkien omistukseen alkuperäisten ostajien jättäessä avaimet pöydälle ja velat maksamatta.
Lopulta pankkimaailma ajautui massiiviseen luottamuspulaan ja rahaliikenne pankkien välillä tyrehtyi lähes täysin. Tästä alkoi lähihistorian pahin finanssikriisi, jota osuvasti kutsutaan subprime-kriisiksi.

Lehman Brothersista tuli 2007 finanssikriisin symboli

Henkilökohtaisellakin tasolla saman tapaiset "rahoituskriisit" ovat täysin mahdollisia.
Omaisuus saattaa olla lähes täysin kiinni omassa asunnossa ja asunto sijaita muuttotappioalueella jossa kiinteistöjen hinnat ovat pudonneet. Asunto on tietysti realiomaisuutta ja esim. työttömyyden kohdatessa sitä voi edelleen hyödyntää asumiseen. Vieläpä matalin kuluin, mikäli asunto on velaton. Toisaalta oman asunnon arvon pudotessa muuttaminen tulee hankalaksi, jos kodistaan ei saa riittävää hintaa uuden ostamiseen. Tällainen negatiivinen kannustin saattaa pitää työkykyisen työmarkkinoiden ulkopuolella ja laskea hänen tulotasoaan pitkällä aikavälillä.
Toinen merkittävä nykyajan kriisinalku pesii pikalainoista muodostuvissa veloissa. Pikalainat ovat eräänlainen vastaus nykyajan ilmiöön, jossa tärkeintä on saada kaikki nopeasti vaikka sitten velaksi.
Pikalainat on suunnattu "taas kerran" niille ihmisryhmille joiden on vakuuksien puuttumisen takia vaikeaa saada matalakorkoista lainaa kivijalkapankeista. Pikalainoja tarjoavat yritykset käyttävät tätä markkinarakoa hyväkseen ja tarjoavat näille kuluttajaryhmille lainaa lähes käsittämättömillä vuosikoroilla.
Lainanantajan kannalta on ymmärrettävää, että riskin ollessa suuri myös korko on taivasta hipova....vaikkakaan ei ehkä moraalisesti kestävä.
Pikalainoista tulee ongelma silloin kun lainanottajalta pettää maksukyky ja hänestä tulee luottokelvoton. Lainanantaja työntää luottotappiot taseeseensa, mutta lainanottajalle jää vuosiksi merkitä maksuhäiriöristeriin. Tämä sulkee lainanottajan useaksi vuodeksi lainanmarkkinoilta ja rajaa suurten hankintojen tekemistä.

Molemmat edellä mainitut esimerkit ovat omiaan aiheuttamaan pieniä henkilökohtaisia "rahoituskriisejä". Ne yksinään tuskin laukaisevat valtakunnan tasoista taantumaa tai lamaa, mutta sopivassa talouden syklissä ne saattavat syventää laskusuhdannetta.

Onko seuraava suuri rahoituskriisi jo lähellä?
Mahdollisesti. Oma veikkaukseni on että kriisi lähtee liikkeelle Kiinasta. Kiinan talous on kaikkea muuta kuin avoin ja näkyvyys talouden todellisiin kasvulukuihin on Kiinan valtiollisen järjestelmän siloittelema. Vaikka Yhdysvallat on edelleen merkittävin yksittäinen talousalue on Kiinan merkitys nykyisellään valtava ja sen yskiessänkin vaikutus olisi suuri.
Vapaan ja avoimen talouden kannattajana toivoisin, että Kiinan poliittinen järjestelmä muuttuisi demokraatisemmaksi ja avoimemmaksi. Se auttaisi myös näkemään Kiinan talouden todellisen tilan ilman kommunistisen kansankongressin talousesirippua.

Yuanin kurssikäyrä näyttää alaspäin